Etusivu » Muutokset kaupan rakenteissa, alueellisessa sijoittumisessa ja kuluttajien ostokäyttäytymisessä heijastuvat kaupunkikeskustoihin

Muutokset kaupan rakenteissa, alueellisessa sijoittumisessa ja kuluttajien ostokäyttäytymisessä heijastuvat kaupunkikeskustoihin

24.5.2024

Nyt korostuu elämyksellisyyden ja kaupunkikulttuurin merkitys

Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on julkistanut tuoreet kaupunkikeskustojen ALLin elinvoimalaskennan tulokset, kevään 2024 laskennassa oli mukana 34 kaupunkikeskustaa.

Kolmen seurantavuoden 2021-2024 aikana kaikkien laskennassa mukana olevien keskustojen elinvoimaluku on laskenut keskimäärin -2,2%. Kuudessa yli 100.000 asukkaan vertailukaupungissa (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Kuopio) elinvoimaluku on laskenut 2,9%, joista suurin notkahdus on ollut Lahdessa -5,4% ja pienin Tampereella -0.9%. Kuopiossa muutos on kolmen vuoden aikana -3,5%. Yhden vuoden aikana suurin muutos elinvoimaluvussa on tapahtunut Oulussa -6.9%. Suurimpana syynä keskustojen elinvoimaluvun laskemiseen on vaikuttanut lauantailiikkeiden määrän väheneminen kauttaaltaan kaikissa kaupunkikeskustoissa mm. kaupan rakennemuutoksen ja kuluttajien ostoskäyttäytymisen muuttumisen myötä. Samalla kuitenkin neutraalisti elinvoimalukuun vaikuttavien arkiliikkeiden määrä keskustoissa kasvaa vuosittain. Arkiliikkeisiin lukeutuvat mm. toimistot ja erilaiset palvelualan yritykset, kuten hyvinvointiin, terveyteen ja kauneudenhoitoon liittyvät palvelut.

Kuudessa suurimmassa laskentaan osallistuneessa kaupunkikeskustassa ravintoloiden ja lauantailiikkeiden määrä on vähentynyt viimeisen kolmen vuoden aikana 5%. Eniten suurista kaupungeista ravintolat ja lauantailiikkeet ovat vähentyneet Lahdessa (-8,2%) ja Kuopiossa (-6,5%), ja vähiten Tampereella (-2,6%) ja Helsingissä (-3,2%). Erityisesti lauantailiikkeiden määrä on ollut laskusuunnassa kaikissa suurissa kaupungeissa kolmen vuoden tarkastelun aikana.

Valtakunnallisesti kaupunkikeskustoissa oli tyhjää liiketilaa vuonna 2024 keskimäärin 10,7 % kaikista liiketiloista. Kuuden suurimman kaupungin keskustasta vähiten tyhjiä liiketiloja on Kuopion keskustassa (8,5%), Tampereella (10%) ja Helsingissä (9,5%), ja eniten Oulussa (12,8%). Kuopiossa tyhjiä liiketiloja oli keväällä 57 kappaletta 668:sta liiketilasta.

” Kaupunkikeskustojen ALLin elinvoimalaskennan mukaan kaikissa laskennassa mukana olleissa keskustoissa elinvoimaluku on laskenut, isoissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa jopa keskimääräistä enemmän. Kaupan rakennemuutos ja kuluttajien ostokäyttäytyminen ovat vähentäneet keskustan palveluja ja palvelujen kysyntää. Kuopio on tiukassa muutostilanteessa parantanut asemiaan ja tyhjien liiketilojen määrä on suurten kaupunkien pienin. Muutokseen liittyy toimistojen ja palveluyritysten liikkeiden lisääntyminen, mikä tuo myös asukkaita kaupungin keskustaan. Kuopio haluaa kehittää aktiivisesti kaupunkikeskustan monipuolisuutta sekä palvelujen että keskusta-asumisen kehittämiseksi myös näiden rakenteellisten muutosten keskellä.” Pekka Vähäkangas, Kuopion kaupunki, Elävät Kaupunkikeskustat ry:n puheenjohtaja.

Samaan aikaan arkiliikkeiden määrä on kasvanut 3 vuoden vertailujakson aikana suuremmissa kaupungeissa keskimäärin +5%, eniten arkiliikkeiden määrä kasvoi Lahdessa (+7,5%) ja vähiten Helsingissä (+2,5%). Kuopiossa arkiliikkeiden määrä on kasvanut vuodesta 2021 kaikkiaan 14 yrityksellä yhteensä 325 arkiyritykseen. Kuopion keskustaan sijoittuu entistä enemmän erityisesti asiantuntijapalveluyrityksiä ja suunnittelutoimistoja, parturi-kampaamoja ja kauneuspalvelu- ja hyvinvointiyrityksiä, sekä elämys- ja vapaa-ajan palveluyrityksiä. Arkiliikkeiden määrän kasvu tuo toisaalta myös asiakkaita ja palveluja käyttäviä työntekijöitä keskustaan.

Viime vuosien haasteet kuten koronaepidemia, rauhaton tilanne maailmalla sekä kuluttajien talouden heikentyminen ovat luoneet omat haasteensa erityisesti ravintola-alan yrityksille. Kuopiossa ravintoloiden ja kahviloiden määrä oli kasvussa vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen suunta on kääntynyt edellä mainituista syistä laskusuuntaan. Vuodesta 2023 ravintoloiden määrä Kuopion keskustassa kasvoi yhdellä ravintolalla, mutta kolmen vuoden aikana määrä on laskenut kuudella ravintolalla.

”ALLin laskenta on hyvä seurantaväline kaupunkikeskustojen liiketilojen määrän ja kaupallisen kehityksen seurantaan, sekä vastaavan kokoisten kaupunkien väliseen vertailuun. On kuitenkin huomioitava, että elinvoima käsitteenä on huomattavasti liiketilojen, lauantaikaupan tai ravintoloiden määrää laajempi. Keskustat kehittyvät tällä hetkellä erityisesti ajanviettopaikkoina, joissa elämys- ja palvelualan yrityksillä, tapahtumilla ja kaupunkikulttuurilla on entistä suurempi rooli. Esimerkiksi keskustojen asukasmäärää ja asumismukavuutta kasvattamalla, kaupunkiympäristön viihtyvyyttä ja elämyksellisyyttä kehittämällä, sekä asioinnin helppoutta lisäämällä voidaan tukea palvelujen ja liikkeiden pysymistä kaupunkikeskustoissa.” Tilla Martikainen, toiminnanjohtaja / Kuopion keskustan kehittämisyhdistys ry.

Seuraava ALLin elinvoimalaskenta järjestetään keväällä 2025.

Lisätietoja:

Kuopion laskenta

Anu Häiväläinen, Kuopion kaupunki / Yrityspalvelu
044 718 2036, anu.haivalainen@kuopio.fi

Tilla Martikainen, Kuopion keskustan kehittämisyhdistys ry
050 360 8973, tilla.martikainen@kuopionkeskus.fi

ALLin valtakunnallinen laskenta

Martti Wilhelms, Salokorpi-Yhtiöt oy
050 538 4334, martti.wilhelms@salokorpi.com