Business Kuopio

 

Yhteiskehittämistä tietosuoja-asiat huomioiden

14.6.2021

Tietoturvan ja tietosuojan varmistavat asiat tulee selvittää huolellisesti, kun tuotteita ja palveluja testataan Living Labin tapaan aidoissa toimintaympäristöissä.

Poikkeusaika on muuttanut lähes jokaisen kansalaisen elämää viimeksi kuluneen vuoden aikana. Jotta yhteiskunta pysyy jatkossakin elinvoimaisena, käyttöön on otettu runsaasti digipalveluja ja kysyntä vaikuttaa kasvavan edelleen.

– Esimerkiksi opettajat ovat olleet korona-aikana todella kuormittuneita. Olen huolissani heidän jaksamisestaan rajoitteiden ja suositusten keskellä, sanoo Living Lab -koordinaattori ja verkko-opetuksen asiantuntija Anu Wulff.

Hän toivoisi, että yhteiskehittämisen kautta syntyisi digitaalinen vertaistukityökalu opettajien työn tekemisen tueksi. Työkalu voisi edesauttaa opettajien hyvinvointia ja keventää heidän kokemaansa kuormitusta.

Myös Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen palvelupäällikkö Kati Vähäsarja näkee hyvinvoinnin edistämisen tavoitteissa mahdollisuuksia yhteiskehittämisen kautta tuotetuille innovaatioille.

– Alueemme sosiaali- ja terveyskulut kasvavat vuosi vuodelta suuremmiksi. Riittämätön fyysinen aktiivisuus ja sen mukanaan tuomat ongelmat ovat tähän yksi keskeinen syy, Vähäsarja sanoo.

Hän uskoo, että yhteiskehittämisellä voitaisiin toteuttaa matalan kynnyksen ratkaisuja, jotka auttaisivat kuntalaisia liikkeelle ja siten pienentäisivät sote-kuluja.

– Näkisin, että Living Lab -toiminnasta voisi olla apua myös kuntalaisten osallistamiseen, yhteisöllisyyteen ja vuorovaikutukseen liittyvien asioiden kehittämisessä. Lisäksi elinympäristön kehittäminen ja jo olemassa olevien tilojen hyödyntäminen asukkaiden kohtaamispaikkoina on kysymys, johon voisi löytyä kiinnostavia uusia ratkaisuja.

Niin Wulff kuin Vähäsarjakin toteavat, että yhteiskehittämiselle on aina tarvetta ja tiivis vuoropuhelu toimijoiden välillä on ensiarvoisen tärkeää sen onnistumiseksi.

– Yksin toimiessamme emme välttämättä havaitse kaikkia kehittämisen mahdollisuuksia, mutta yhdessä tehden syntyy uusia ideoita, Vähäsarja sanoo.

– Living Labin tarjoaman palvelun käyttöä koulumaailmassa ovat vähentäneet lähinnä palvelun tuntemattomuus koulumaailman haasteisiin tarttuvien yritysten osalta, Wulff jatkaa.

Ratkaisu löytyy ICT-ryhmistä?

Tunnettuuden heikkouden lisäksi Living Lab -toiminnan toinen suuri haaste liittyy aidossa toimintaympäristössä tapahtuvaan tuote- ja palvelutestaukseen.

– Aidolla datalla ja ihmiskohtaamisilla tehtävä testaustoiminta tuottaa ongelmia paitsi tietojen käsittelyssä, myös tavassa kerätä analysoitavaa tietoa. Digimaailmassa tuotteen tai palvelun testaajana olevaa on vaikea vakuuttaa siitä, että hänen tietonsa todella ovat turvallisissa käsissä, Kuopion kaupungin tietohallintopäällikkö Ilkka Kukkonen sanoo.

Yksi vaihtoehto on käyttää rajattua testiympäristöä, missä tuotetta testataan vain rajatulla käyttäjäryhmällä.

– Tähän liittyy toisaalta autenttisuuden ongelma: Living Labin tarjoaman testauspalvelun idea on testata tuotetta tai palvelua nimenomaan aidossa, elävässä ympäristössä, jolloin rajattu sandbox-malli ei toimi.

Kukkonen pohtii myös aidosta käyttötilanteesta saadun datan myymisen eettisyyttä tuotteen tai palvelun ostavalle organisaatiolle ja sitä, kuka luvittaa aidon käyttökokemuksen mittaamisen ja datan jatkokäytön Living Labille.

– Ideaalitilanteessa yhteiskehittämiseen osallistuu monipuolinen asiantuntijoiden joukko. Asiakkaiden ja käyttäjien lisäksi työhön voisivat osallistua esimerkiksi tietosuojan ja tietoturvan asiantuntijat sekä kaupungin ja Istekin yhteiset ICT-ryhmät, joissa muutenkin keskustellaan yhteisen kehittämisen haasteista ja mahdollisuuksista eri palvelualueilla, Kukkonen ehdottaa.

Teksti: Maiju Korhonen


Kuopio Living Lab –hankkeen rahoittajina toimivat Euroopan aluekehitysrahasto, Pohjois-Savon liitto, Kuopion kaupunki ja Kuopion yliopistollinen sairaala.

Uutiset

Tilaa uutiskirje