Etusivu » Innostunut asiantuntija – oksymoron?

Innostunut asiantuntija – oksymoron?

1.3.2017

(oksymoron = kärjistetysti hupaisa retorinen kuvio, jossa kaksi näennäisesti vastakkaista käsitettä)

Muotoilijana ajattelen, että innostus työhön – maailman parantaminen muotoilun, tuotekehityksen ja niiden opettamisen kautta – on lähtökohta kaikelle tekemiselleni, tietenkin. Miten tätä innostuneisuuttani voisi vielä yllyttää? Miten minusta saadaan suurin mahdollinen luovuus ja tuottavuus esille?

Muotoilun harjoittamisen keskeisin areena on liiketoiminta, business. Muotoilussa kyse on siis rahasta, taloudellisesta tuottavuudesta.

Nokian matkapuhelimien menestys oli innostuneiden pienten itseohjautuvien asiantuntijatiimien ansiota. Yhtiön markkinajohtajaksi nouseminen ja sen mukana tuleva dataan perustuva tarpeeton byrokratia ja hierarkkinen johtaminen tappoivat asiantuntijatiimien keskinäisen innovatiivisuuden ja intohimon saada asioita tapahtumaan. Kyllästyneisyys korvasi innostuksen.

Itseohjautuvaa innostunutta tiimityötä on vaikea luoda ylhäältäpäin käskyttämällä, mutta se on helppo tuhota.

Innostunut asiantuntija voi olla sata kertaa tuottavampi, kuin kyllästynyt ja kyyninen ekspertti. Työmäärä tunneissa on molemmilla sama, mutta innovaatiokyky aivan erilainen.

Miten organisaation johto voi luoda mahdollisuuksia itseohjautuvien tiimien innostukselle? Auttaako porkkana vai keppi? Miten innostuksen vallassa tehdystä luovasta suorituksesta voidaan tiimiä ja tekijää palkita, oikein yllyttää vielä hurjempaan menoon?

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan työn imun syntymisessä tärkeintä on vastuuttaminen. ”Kun ihmiselle kerrotaan, mistä hän on vastuussa ja mitä häneltä odotetaan, annetaan työrauha ja vapautta, syntyy työn imua”.

Miten minut kannattaisi palkita (jos nyt niin käy että saan jotain tehtyä ja fyffeä talolle hankittua), mikä minua innostaisi?

Antakaa minulle:

1. lisää tätä samaa työtä. Haluan jatkaa tässä menestyksen pyörteessä, innostuksen purskeessa.
2. paremmat välineet tehdä työtä: työkaluja, kirjoja, konferenssimatkoja, vierailuita edelläkävijäyrityksiin, tapaamisia todellisten huippujen kanssa. Uutta oppia.
3. mahdollisuus uusnoviisiuuteen, siihen etten tiedä tai osaa – innovaation kanssa ei voi olla kokenut.
4. kollegoiden huomiota. Tutkimuksen mukaan muotoilijaa motivoi ja innostaa eniten se, että näyttää hyvältä – ei tuotteen loppukäyttäjän, asiakkaan tai työnantajan silmissä – vaan muiden muotoilijoiden, oman alueen kentän tietoisuudessa.

Bonusraha palkkiona ei tunnu houkuttelevalta, mielekkäältä tavoitteelta: olen täällä tavoittelemassa suurempaa hyvää. Vapaa-aika palkkiona on ajatuksena käsittämätön, katso kohta 1 yllä.

Ilkka Halava ja Mika Pantzar väittävät, että nykyinen vallitseva järjestelmäkeskeisyys synnyttää ”mentaalisti ulkoistettua työsuoritetta: työntekijät ovat fyysisesti paikalla, mutta henkisesti muualla”. Järjestelmäkeskeisyys on hallaa toivotuille innovaatioille.

Inhimillisiä resursseja on kyettävä vapauttamaan innostuneempaan ja intohimoisempaan tekemiseen.

Ilkka Kettunen

Muotoilun yliopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu
ilkka.kettunen(at)savonia.fi

---

LÄHTEET

Blackwell, A., Eckert, C., Bucciarelli, L. & Earl, C. 2009. Witnesses to design: a phenomenology of comparative design. Design Issues 25, 1, 36-47.

Heskett, J. 2015. Design from the standpoint of economics / economics from the standpoint of design. Introduction by C. Dilnot. Design Issues, 31, 3, 88-104.

Kaaja, S. 2013. Innostus tekee työstä mielekästä ja tuottavaa. Työ Terveys Turvallisuus 2/2013, 30-31.

Koski, A. 2016. Palvelutalous selätti teknologiaikonin. Teoksessa J. Parviainen, T, Kinnunen ja I, Kortelainen (toim.) Ruumiillisuus ja työelämä: työruumis jälkiteollisessa taloudessa. Tampere: Vastapaino. 40-56.

Pantzar, M. & Halava, I. 2010. Kuluttajakansalaiset tulevat! Miksi työn johtaminen muuttuu? Evan raportti.