1.6.2020
Verkostotoiminnasta kasvua Pohjois-Savoon eli VERKA -hanke on siirtynyt siihen vaiheeseen, jossa haetaan mallia elinkeinoelämän kansainvälistymiselle. Käytännössä kyse on siitä, miten kansainvälistymiseen kuuluvat tarpeelliset palvelut tunnistetaan ja miten asiakkaat eli yritykset nuo palvelut myös löytäisivät. VERKA-hankkeen ensimmäinen kansainvälistymistyöryhmä kokoontui huhtikuun lopulla. Työryhmään kutsuttu osaajakaarti oli laaja käsittäen yrityksiä, oppilaitoksia, vientiä tukevia organisaatioita ja hankkeita sekä julkistoimijoita. Työ ei rajoitu pelkästään työryhmän sisälle, vaan suuntaa ja asiantuntemusta käydään hakemassa työskentelyn myötä monilta muiltakin tahoilta. Viimeksi olen haastatellut Pohjois-Savossa toimivia kunniakonsuleita heidän työstään viennin edistämiseksi.
Heti alkuun on käynyt selväksi, että yritysten näkökulmasta vientiponnistelujen rinkkaan olisi pakattava kolme asiaa: markkinatuntemus, vientikoulutus ja viestintätaidot. Voin todeta, että ei tässä mitään uutta ole. Maakunnassa on tarjolla monenlaista koulutusta, ja Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kursseille haetaan nimenomaan yritysten toimeksiantoja. On myös julkisia palveluita sekä yksityisiä palveluita tarjoavia ammattilaisia. Kaikki nämä palvelut eivät kuitenkaan muodosta asiakkaille nopeaa vientipolkua tai valtatietä maailmalle.
Palveluiden ja tarvittavien taitojen esittäminen selkeinä etenemisen askeleina ensimmäistä kertaa markkinoille lähteville yrityksille olisi tärkeää. Nykyään puuttuu kartta mahdollisuuksista ja monesti kompassin suunta. Palvelut saattavat löytyä ikäänkuin suunnistuskartan kulmasta lyhyinä selitteinä: tätä kaikkea täällä vientimaastossa olisi tarjolla. Matka palveluihin on kuitenkin opittava itse, ja kokemusten mukaan monesti on noustava palveluiden tasolle ennen kuin saa palvelua. Kuulostaako oikealta tavalta?
Nyt ollaan siis kartoittamassa tätä vientiosaamisen karttalehteä maakunnassa. Ensimmäinen vaihe on maastotyöt ja kohteiden merkitseminen kartalle. On myös huomioitava, että kokemattoman reitinvalinta saattaa lopulta viedä voimat. Tähän tarvitaan yhteistä näkemystä, miten vientiosaamisen koulutus rakennetaan ja miten se parhaiten liitetään vientihalukkaan polkua tukemaan juuri oikeaan aikaan ja oikealla tavalla – tästähän on juomapisteiden sijoittelussakin kyse.
Hankkeen aikana on tarkoitus saada ensialkuun kuntorastit käyntiin. Kun kartta on toimivaksi todettu, saataneen aikaan todelliset kansainväliset viennin rastiviikot, jossa erilaiset vientiä tukevat palvelut sekä osaaminen kohtaavat. Koska maakunnassa on paljon kansainvälistä huippuosaamista, ei ole epäilystäkään, etteikö osaamista haluta näyttää myös maailmalla, kuuluisaa savolaista vaatimattomuutta siis. Nyt on vain kompasseille annettava töitä.
Päivi Vestala, hankepäällikkö, Verka-hanke