Business Kuopio

 

Kokonaisturvallisuus on suomalainen taidonnäyte

10.6.2024

Itäisen Suomen visiotyöryhmän raportissa yhtenä alueen elinvoimaa vahvistavana toimenpiteenä nimetään kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen perustaminen Itä-Suomeen. Kuopio on valmis ottamaan vastuun valmistelun liikkeelle saattamisesta ja tarjoamaan Suomelle vahvaa osaamista kokonaisturvallisuuden kehittämisestä.

Kokonaisturvallisuus on suomalaista varautumista ja yhteistoimintaa, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Varautumisen tavoitteena on turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja varmistaa niiden toimintakyky normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Mikäli itäisen Suomen visiotyöryhmän esittämä kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus perustettaisiin Kuopioon, se toisi elinvoimaa koko Itä-Suomeen ja vahvistaisi alueen turvallisuutta. Sisältönsä kautta keskus parantaisi koko Suomen varautumista ja turvallisuutta. Se myös tuottaisi valtakunnallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja koulutusta kokonaisturvallisuuden eri osa-alueista.

– Kokonaisuudesta olisi mahdollista luoda kansainvälinen vientituote, jos niin halutaan. Maailmanluokan osaamiskeskuksemme voisi tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa Nato- ja EU-tason kannalta merkittävistä kokonaisturvallisuus- ja huoltovarmuusasioista, Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti arvioi.

Lähde: Turvallisuuskomitea / Elintärkeät toiminnot

Kuopiossa on vahvaa turvallisuusosaamista

Suomen kannalta elintärkeät toiminnot on jaoteltu yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa seitsemään eri osa-alueeseen. Kuopiossa on poikkeuksellisen vahvaa osaamista niistä monelta. Esimerkiksi useat oppilaitokset tekevät kokonaisturvallisuuteen liittyvää tutkimustyötä yhdessä ja erikseen.

Yksi keskeinen valtakunnallinenkin toimija Kuopiossa on Pelastusopisto, joka kouluttaa turvallisuuden ammattilaisia. Pelastusopisto on lisäksi ainoa oppilaitos Suomessa, jolla on lain suoma mandaatti tarjota varautumiskoulutusta.

– Meillä on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, josta saadut havainnot ja tutkimustulokset pystymme suoraan hyödyntämään siirtämällä ne opetukseemme, Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen sanoo.

Perinteisen koulutuksen lisäksi Pelastusopistolla voidaan järjestää esimerkiksi harjoituksia siitä, miten eri toimintamallit toimivat käytännössä. Keskeistä osaamiskeskuksen kannalta on Pelastusopiston valtakunnallinen rooli, joka tukee alueellista ajattelua ja toisin päin.

Kuopiossa on eri oppilaitosten lisäksi myös tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioita, jotka voivat tukea osaamiskeskuksen toimintaa. Niitä ovat muiden muassa Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Ilmatieteenlaitos, jotka tuottavat tietoa huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden kannalta merkittäviltä osa-alueilta. Alueellamme on Karjalan lennosto, ja tiivistä viranomaisyhteistyötä.

Kumppanuuteen kutsutaan muitakin

Soile Lahti on perustanut kokonaisturvallisuusosaamiskeskusta valmistelevan työryhmän, johon on kutsuttu henkilöitä eri organisaatioista jäseniksi. Työryhmä hahmottelee parhaillaan osaamiskeskuksen mahdollista toimintamallia ja yhteiskunnallista tarinaa.

− Eli käytännössä sitä, mihin yhteiskunnalliseen ongelmaan keskus vastaa, miten se toimisi ja mitkä olisivat seuraavat askeleet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Haluamme viedä asian lähemmäs konkretiaa ja tehdä pohjatyön kuntoon, Lahti kertoo.

Keskus toisi vetovoimaa alueelle – niin Kuopioon kuin laajemminkin Itä-Suomeen. Tarkoitus ei ole koota vain oman alueen osaamista yhteen, vaan kumppanuuteen kutsutaan toimijoita myös muualta Suomesta.


Pohjois-Savon kokonaisturvallisuuden klusteri -hanke

Pohjois-Savon liiton kokonaisturvallisuuden hanke ja Kuopion kaupunkiin mahdollisesti sijoittuva osaamiskeskus tukevat toisiaan ja ovat lähtöisin itäisen Suomen vision konkreettisista toimenpide-ehdotuksista. Pohjois-Savon liiton kokonaisturvallisuuden hankkeeseen on saatu korvamerkittyä rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriöltä.

– Erilaiset turvallisuuteen liittyvät kysymykset yhdistyvät hankkeessa eri elinkeinojen ja oppilaitosten kautta, maakuntahallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen Pohjois-Savon liitosta kertoo.

Kehittämisessä korostuu elinkeinopolitiikan näkökulma ja lähtökohtana toimivat Pohjois-Savon kärkialat sekä jo toiminnassa olevat klusterit. Kokkonen näkee, että esimerkiksi maakunnan ruokaturvallisuudella ja vesiosaamisella on välitön yhteys kokonaisturvallisuuteen.


Teksti: Minna Akiola

Artikkeli on kirjoitettu Kuopio by Nature 2024 -julkaisuun.

Tutustu julkaisuihin: Kuopio by Nature Issuussa.

 

Tilaa uutiskirje