Etusivu » Neurokeskus nousee yhdessä tekemisen ilmapiirissä

Neurokeskus nousee yhdessä tekemisen ilmapiirissä

21.8.2019

Suunnitteilla olevan Kansallisen neurokeskuksen tavoite on koota aivotutkimusta verkostomaisesti yhteen sekä edistää suomalaista neuroalojen tutkimuksen arvostusta ja tunnettuutta maailmalla. Hankkeessa on koettu onnistumisen elämyksiä jo valmisteluvaiheessa.

Kansallisen neurokeskuksen syntyhistoria juontaa juurensa vuoteen 2014 asti, jolloin ministeriöt päättivät fokusoitua terveysalaan ja lähteä rakentamaan Suomelle uutta Nokiaa terveysteknologian parista. Terveysalan kasvustrategia poiki osaamiskeskuksia, kuten syöpäkeskuksen, genomikeskuksen ja biopankkien osuuskunnan.

– Eri osaamiskeskusten perustamisen myötä heräsi ajatus myös neurotieteiden osaamisen kokoavasta keskuksesta, Kansallisen neurokeskuksen johtaja, neurokirurgian dosentti Mikael von und zu Fraunberg kertoo.

Itä-Suomen yliopisto ryhtyi rehtori Jukka Mönkkösen johdolla koordinoimaan neurokeskuksen perustamista vuonna 2017. Näillä näkymin pysyvän keskuksen on tarkoitus olla pystyssä vuodesta 2021 alkaen.

Keskuksen tavoitteet ovat yksilöllistetyn- eli täsmälääketieteen edistäminen, innovaatioiden löytäminen ja laajempien toimintaympäristöjen eli ekosysteemien rakentaminen terveysalan toimijoille. Ekosysteemien tavoite on tuoda yritykset, sairaalat, lääkärit, tutkijat ja sijoittajat yhteen.

Fraunbergin mukaan Neurokeskus etsii Suomessa tehtävästä tutkimuksesta kultakimpaleita, joita voisi jalostaa kaupallisiksi tuotteiksi.

– Suomessa tehdään hienoa neurotutkimusta. Pyrimme esittämään tutkimuksen ulkomailla niin, että se saa ansaitsemansa arvostuksen ja houkuttelisi myös kansainvälisiä sijoittajia. Lisäksi pyrimme tukemaan tutkimusta, jotta siitä tulisi entistä kukoistavampaa.

Näkyvyys on tärkeää

Neurokeskuksen valmistelutiimissä on panostettu viestinnän suunnitteluun ja brändäykseen. Fraunberg vinkkaakin, että uudelle toimijalle kaikki näkyvyys on tärkeää ja siihen kannattaa sijoittaa. Neurokeskuksen valmistelutiimissä on huomattu, että kannattaa miettiä mitä kannattaa tehdä itse ja mitä hankkia palveluina.

– Olemme hankkineet viestintää, strategiatyönohjausta ja juridista konsultaatiota palveluina. Näin olemme saaneet omaa kokoamme laajemman tiimin ja riittävän asiantuntemuksen käyttöömme. PR- ja viestintätyötä on paljon, kun aloitetaan tyhjästä, Fraunberg toteaa.

Hän pitää uuden toiminnan kehittämisessä priorisointia tärkeänä. Kansallisen neurokeskuksen valmistelutiimillä on ollut haasteita määritellä päätoimintamallia, kun kaikki toimintamallit ovat uusia. Toimivan palvelupaketin löytäminen on ollut työlästä.

Isoimpana onnistumisen elämyksenä ja tärkeimpänä saavutuksena Fraunberg pitää sitä, että heti ensimmäisten kokousten jälkeen valmistelutiimi saavutti kansallisen yhteisymmärryksen koko Suomen mittapuussa.

– Yhdessä tekemisen ilmapiiri on elinehto, että tällaista toimintaa pystyy tekemään.

Se on vielä auki, tullaanko neurokeskus lopulta perustamaan Kuopioon. Neurokeskuksen tuleva sijainti varmistuu siinä vaiheessa, kun lopullinen organisaatiomuoto varmistuu. Fraunberg arvelee Kuopion olevan kuitenkin vahvoilla.

– Kuopiossa on hyvää osaamista, täällä on terveystutkimus, lääketiede ja erityisesti neurotieteet korkealla tasolla. Kuopiolla on kaikki edellytykset, kun neurokeskukselle haetaan vaikuttavinta paikkaa.

Kun Kansallinen neurokeskus on saatu toimintaan Suomessa, on sen tavoite saada näkyvyyttä suomalaiselle tutkimukselle ympäri maailman.

– Missiomme on, että neurotieteiden tutkimuksen edellytyksiä parannettaisiin. Tiivistämällä yhteistyötä ja kehittämällä innovaatiotoimintaa voisimme luoda parempaa aivoterveyttä ja yksilöllisten sairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa, Fraunberg summaa.

www.neurocenterfinland.fi

Teksti: Minna Akiola