12.12.2017
FinnHealth on Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) ja sen kumppaneiden tarjoama palvelukokonaisuus, joka on suunnattu eri puolilta maailmaa tuleville, räätälöityä erikoissairaanhoitoa tarvitseville asiakkaille.
Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2009 teettämän tutkimuksen mukaan Suomelle on löydettävä uusia vientituotteita.
– Suomessa terveydenhuolto ja terveysosaaminen ovat vahvoja osaamisalueita, joten ryhdyimme Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) ja sen kumppaneiden kanssa rakentamaan kesällä 2014 terveyspalveluiden ympärille FinnHealth-brändiä. Keskitymme palvelussa erikoissairaanhoitoa vaativaan terveysmatkailuun, joka vastaa räätälöidysti yksilön tarpeisiin, kertoo FinnHealth manager Helena Länsimies.
FinnHealthin terveysmatkailupalveluja tarjotaan erityisesti kansainvälisille asiakkaille, mutta tulevaisuudessa enenevässä määrin myös Suomen rajojen sisällä. FinnHealth-palvelun jatkokehittämisessä KYS:in erityisvastuualueella olevat isot sairaalat (Jyväskylä ja Joensuu) lähtevät mukaan toimintaan.
– Laajentumisen etuna on se, että pystymme paremmin takaamaan resurssien riittävyyden ja jakamaan erityisosaamista sairaaloiden välillä. Myös sote-uudistuksen vuoksi palveluprosessi on saatava houkuttelevaksi ja riittävän joustavaksi. Odotusarvo on, että suurin osa suomalaisista haluaa hoidattaa itsensä siellä missä on parhaat asiantuntijat ja palveluketju toimii hyvin, Länsimies visioi.
Sekä kansainvälisestä että Suomen rajojen sisällä tapahtuvasta terveysmatkailusta on ehdottomasti hyötyä maakunnan näkökulmasta. Matkailutuloja syntyy, kun asiakas ja mukana tulevat omaiset käyttävät majoitus- ja muita palveluita kaupungissa. Tuemme erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä valitsemalla niitä palvelutuottajaverkostoomme. Palvelukokemuksen tulee olla eheä ja laadukas.
FinnHealthin palveluprosessin läpi on jo kulkenut 250 kansainvälistä potilasta, heistä noin 40% on päätynyt hoitoon KYS:lle tai yhteistyökumppaneillemme. Kyselyitä on tullut ympäri maailmaa, mutta hoitoon asti potilaita on päätynyt pääasiassa Venäjältä, Eestistä ja Ruotsista. Lisäksi potilaita on ollut Englannista, Skotlannista, Italiasta, Serbiasta, Ukrainasta, Nigeriasta ja Sudanista.
Potilaat ovat tarvinneet eniten neuro- ja sydänkeskuksen palveluita, mutta he ovat käyttäneet myös mm. syöpähoitoihin, ortopediaan, urologiaan, gastrokirurgiaan ja silmätauteihin liittyviä palveluita. Tarvittavien erikoisalojen kirjo on yllättänyt meidät. Pääsääntöisesti potilaat maksavat hoitonsa itse tai saavat korvauksen vakuutusyhtiöltään. Lisäksi potilaita tulee EU-alueelta myös valtioiden välisellä maksusitoumuksella.
– Olimme viime vuonna mukana Kuopion kaupungin Shanghain delegaatiossa ja saimme hyviä avauksia Kiinan markkinoille. Kiinnostus FinnHealthia kohtaan oli suurta. Saimme verkostoihimme kaksi isoa vakuutusyhtiötä ja matkailutoimistoa sekä ison terveyspalveluita ja -tarkastuksia tarjoavan toimijan. Tältä pohjalta kiinalaisia potilaita ei ole vielä hoidettu FinnHealth-palvelussa, mutta molemmilla osapuolilla on tahtotila jatkaa yhteistyötä, Länsimies kertoo.
Tärkeää yhteistyön syntymiselle on käydä tiukat neuvottelut siitä, mitä palveluita on järkevää ja realistista toteuttaa, kun puhutaan erityisen vaativasta sairaanhoidosta ja tämän ympärille rakentuvasta matkailusta. Esimerkiksi pitkä lentomatka ja sen vaatima varoaika täytyy huomioida tiettyjen leikkausten jälkeen.
– Meitä kiinnostavat Kiinan markkinat erityisesti Kuopion ja Shanghai Pudongin yhteistyön nimissä. On meidän ja Kuopion kaupungin yhteinen tahtotila, että tuemme toisiamme niin voimakkaasti kuin mahdollista. Ely-keskuksen ja rahoittajien kanssa on myös puhuttu siitä, että kaikkien hankkeiden tulee tukea toisiaan. FinnHealth-brändi on yhtenä osatekijänä lisäämässä alueen vetovoimaisuutta ja houkuttelevuutta.
Teksti: Minna Akiola