11.9.2018
Pohjoissavolaisten pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat vaimentuneet viime keväästä, kertoo tänään julkaistu Pk-yritysbarometri. Kasvuodotukset ovat edelleen korkealla Kuopion seudulla ja Ylä-Savossa. Myös Varkaudessa haetaan kasvua ja uskotaan kannattavuuteen, vaikka yleiset suhdannenäkymät ja investointiodotukset ovat hieman laskeneet.
Pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat pysyneet hyvinä, vaikka odotukset ovat kokonaisuudessaan hieman maltillistuneet edelliseen barometriin verrattuna: 37 prosenttia pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 10 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Myös Pohjois-Savossa on tultu hieman alaspäin, mutta ei niin voimakkaasti, koska suhdanneodotukset olivat heikentyneet jo viime keväänä.
Pohjois-Savon alueella on nähtävissä, että kasvu jatkuu, mutta huippu on ohitettu, toteaa Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Arto Nykänen.
Maakunnassa odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat kevään tasalla, mutta kannattavuuden kasvu taittuu. Koko maan pk-yritysten odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksestä jäävät kevättä heikommiksi.
Myös Iisalmessa toimivassa Metallityö Vainiossa on nähtävissä kovimman kasvutahdin tasaantuminen ja tilanteen normalisoituminen.
– Nyt on aika kehittää ja meillä nämä panokset laitetaan kovan kasvun jälkeisen tilanteen stabiloimiseen, henkilöstön kehittämiseen sekä investointeihin, jotka varmistavat kilpailukyvyn ylläpidon nyt saavutetussa liikevaihtoluokassa – ja edelleen mahdollistavat terveen kasvun jatkumisen myös tästä eteenpäin, kertoo Metallityö Vainio Oy:n toimitusjohtaja Tommi Lähteinen.
Osaavan työvoiman saatavuus on edelleen kasvava haaste erityisesti Ylä-Savon alueella. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ylijohtaja Kari Virrannan mukaan osaajapula tulee lisääntymään ja laajentumaan uusille toimialoille. Nyt osaajapulaa on ollut erityisesti teknologia- ja rakennusteollisuudessa, samoin esimerkiksi maatalouslomituksessa.
– Ongelman ratkaiseminen edellyttää paitsi maakunnan vetovoiman lisäämistä myös rekrytointikoulutuksen lisäämistä, Virranta toteaa.
Osaajapula näkyy myös Metallityö Vainiossa, jossa on jouduttu viime vuosien kovimmassa kasvuvauhdissa turvautumaan laajasti ulkomailta saatuun osaavaan vuokratyövoimaan. Nyt työvoimaa pyritään löytämään alueelta ja siihen panostetaan pitkäjänteisesti mm. tässä kuussa alkavan rekrytointikoulutuksen avulla.
– Valmista osaajaahan alueella ei käytännössä enää juuri ole, sillä teknologiateollisuus on vetänyt porukan aika hyvin työhön, Lähteinen kertoo.
Kari Virrannan mukaan TE-toimisto on onnistunut hyvin hakiessaan kiinnostuneita Ylä-Savossa alkaviin teknologiateollisuuden rekrytointikoulutuksiin. Metallityö Vainion kursseille oli 60 hakijaa ja Ponssen kumppanuuskylän yritysten yhteiselle kurssille 78 hakijaa. Jokainen kurssi vaatii nyt kovaa työtä.
Koko maassa ja samoin Pohjois-Savon alueella ulkopuolista rahoitusta aiotaan käyttää selvästi yleisimmin muihin kone- ja laiteinvestointeihin tai rakennusinvestointeihin.
Valtaosa, noin kolme neljästä koko maan ja alueen pk-yrityksestä ei aio hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan 12 kuukauden aikana. Huomioitavaa on, että lähes joka kymmenes pk-yritys kertoi, että ei ole hakenut rahoitusta viimeisen 12 kuukauden aikana, vaikka sille olisi ollut tarvetta.
Finnveran Itä-Suomen aluejohtaja Mikko Vänttisen mukaan luku on suuri verrattuna siihen, että rahoitusta hakeneista yrityksistä ainoastaan kolme prosenttia kertoi saaneensa kielteisen rahoituspäätöksen.
– Osalla pk-yrityksistä haasteena ei ole niinkään rahoituksen saatavuus, vaan enemmänkin rohkeuden puute velkarahalla tehtävään kasvuun ja kansainvälistymiseen, Vänttinen arvelee.
– Pitkäjänteisen kasvun saamiseksi pk-yrityksiä tulisi rohkaista panostamaan kansainvälistymiseen, Vänttinen jatkaa.
Pk-yritysbarometrin mukaan noin joka neljännellä koko maan ja noin joka viidennellä Pohjois-Savon alueen pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla.
– Huomioitavaa on, että kolmasosa alueemme vientiyrityksistä vie Brexit-alueelle, mikä on mahdollinen uhka sinne suuntautuneille yrityksille, pohtii Arto Nykänen.
Kari Virrannan mukaan vienti vetää maakunnan osalta hyvin. Veturiyritysten myötä entistä suurempi osa kumppaniyritysten tuotannosta menee kansainvälisille markkinoille.
– Vielä on kuitenkin paljon työtä tehtävänä, että kansainvälistyviä yrityksiä saadaan alueellemme lisää, Virranta muistuttaa.
Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 600 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina, jotka ovat nähtävillä Suomen Yrittäjien sivuilla: https://www.yrittajat.fi/tutkimukset
Lisätietoja: