Etusivu » Kaupunkipyörä kuljettaa avointa dataa

Kaupunkipyörä kuljettaa avointa dataa

25.5.2020

Tieto on pääomaa, jonka arvo kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän sitä jaetaan ja jalostetaan. Kuopiossa avoimen datan analysoinnin tuloksena saatu tieto on ollut apuna muun muassa kaupunkipyörähankinnoissa.

Kuopio Living Lab -hankkeen projektipäällikkö Jouko Miettinen pohtii työkseen avoimen datan hyötykäytön mahdollisuuksia. Hänen tavoitteenaan on rakentaa kaupungin omista tietojärjestelmistä irrallinen kehittämisympäristö, mistä yritykset voisivat hakea tietoa tuotekehitystyönsä tarpeisiin ilman tietoturvaan liittyviä riskejä.

– Mutta mitä ja millaista tietoa kannattaisi ladata verkkoon avoimeen muotoon kaikkien saataville? Millaista dataa yritykset todella kaipaavat avukseen? Miettinen kysyy.

Suonentiedon tuotekehityspäällikkö Juha Hartikainen on harrastanut avoimen datan analysointia useita vuosia. Saamansa tiedon pohjalta hän on kirjoittanut useita raportteja Kuopion kaupungin Vilkku-fillareiden käytöstä ja lähettänyt niitä liikkumispalveluiden kehittämispäällikkö Jouni Huhtiselle.

– Raporteista on selvinnyt esimerkiksi, että aamulla noin puolet pyöristä siirtyy Savilahteen, mikä aiheuttaa vajausta muilla asemilla, Huhtinen kertoo

Hartikaisen työn tuloksena saadut havainnot ovat auttaneet Huhtista kehittämään kaupunkipyöräliikennettä sujuvammaksi ja suunnittelemaan tulevia kaupunkipyörähankintoja.

– Tilastojen valossa näyttäisi siltä, että Kuopion mäkiset alueet, kuten Männistö, Puijonlaakso ja Neulamäki ovat Vilkku-fillareiden käytön aktiivisimpia alueita. Sinne tarvitaan siis lisää pyöriä.

Ongelmana yhteisen rajapinnan puuttuminen

Hartikaisen mukaan yksi suurimmista ongelmista avoimen datan analysoinnin näkökulmasta ovat datan paikallisuus ja vaihteleva tallennusmuoto.

– Avointa dataa julkaistaessa pitäisi mielestäni pyrkiä siihen, että se olisi avattavissa mahdollisimman yleisessä muodossa. Silloin datan analysoijan olisi mahdollista tehdä paitsi paikallisia havaintoja, myös yhdistää kaupunkien välisiä tuloksia ja analysoida asioita valtakunnallisesta näkökulmasta.
Samaa toivoo Pohjois-Savon hyvinvointikertomusta kokoava hyvinvointikoordinaattori Säde Rytkönen.

– Hyvinvointikertomus perustuu kuntien ja maakuntien väliseen vertailuun. Analysoidun datan pohjalta voimme kehittää hyvinvointityötämme eteenpäin, kun pystymme datasta muodostettujen tilastojen pohjalta puuttumaan vertailun kautta havaitsemiimme epäkohtiin eli hyvinvointivajeisiin, Rytkönen kertoo.

Datan monimuotoisuuden lisäksi haasteena ovat olleet tietosuojaan liittyvät kysymykset, minkä vuoksi aivan kaikkea olemassa olevaa dataa ei ole voitu syöttää avoimeksi dataksi julkisiin tietokantoihin yleiseen tarkasteluun. Varovaisuudella pyritään estämään se, ettei avoimen datan analysoinnista saatua tietoa pystyttäisi kohdentamaan ketään yksittäistä ihmistä koskevaksi.

– Toivon, että tähän ongelmaan keksitään tulevaisuudessa jokin ratkaisu ja olemassa olevaa dataa saataisiin enemmän jaettua julkiseen käyttöön. Sen myötä voisimme luoda kaikki tietokannat yhdistävän suuren tietokannan, mistä jokainen voisi hakea tarvitsemansa datan ja analysoida sen.

Yhteiset toiveet ja tavoitteet

Rytkösen ja Miettisen toiveet avointa dataa sisältävistä tietoaltaista ovat samansuuntaisia ja päämääräkin yhteisen hyvän eteen on sama. Ongelmaksi muodostuu alati kasvava datan määrä, minkä analysointi käsin on valtavan iso ja hidas työ. Rytkönen toivookin, että datan analysointi onnistuttaisiin tulevaisuudessa automatisoimaan tehtävään suunnitellun tietokonejärjestelmän kautta.

– Ongelmana automatisoinnin kehittämisessä on ollut se, ettei avointa dataa sisältävä tietokanta ole samassa muodossa vertailukohteena olevan tietokannan avoimen datan kanssa.

Myös käsiteltävän datan rajaamisessa automatisointi olisi tärkeä apuväline, sillä automatisoinnin myötä tarve rajaukselle poistuisi.

– Nyt tilanne on se, että rajatessamme analysoitavan avoimen datan määrää meiltä saattaa jäädä jotain oleellista huomaamatta.

Kuopio Living Lab on ottanut haasteen vastaan ja selvittää parhaillaan mahdollisuuksia kehittää avoimen datan käsittelyä Hartikaisen ja Rytkösen toivomiin suuntiin.

– Selvitämme parhaillaan, mitä hyvinvointitietoa pohjoissavolaisista hyvinvointikertomuksen tarpeisiin tallennetaan, missä muodossa ja minne.  Kartoitamme myös keräämisen automatisoinnin mahdollisuuksia, avoimen datan avaamista ja yhdistelyä kaupungin sisäisten tietokantojen välillä ja pohdimme lisäksi tietoturvaan liittyviä kysymyksiä, Miettinen kertoo.

Nämä kysymykset odottavat vielä vastaustaan ja sen ne varmasti vielä jossain vaiheessa tulevat saamaan. Miettisen alkuperäiseen kysymykseen siitä, millaista tietoa yritykset kehitystyöhönsä kaipaavat, Hartikaisella on jo nyt antaa vastaus.

– Kaikkea, sillä vain tiedon olemassa olo mahdollistaa sen ympärillä tapahtuvan innovoinnin, Hartikainen toteaa.

Lisätietoa Kuopion kaupungin toimintoihin liittyvästä avoimesta datasta 

Kuopio Living Lab -hankkeen rahoittajina toimivat Euroopan aluekehitysrahasto, Pohjois-Savon liitto, Kuopion kaupunki ja Kuopion yliopistollinen sairaala.

Teksti ja kuva: Maiju Korhonen