Etusivu » Kuopio esimerkillinen kaupunkikeskustan kehittäjä

Kuopio esimerkillinen kaupunkikeskustan kehittäjä

28.5.2021

Kaupunkikeskustojen vuosittaisen elinvoimalaskennan tulokset ovat valmistuneet. Julkistuksen tavoitteena on mitata kaupunkien elinvoimaa ja antaa työkaluja keskustan elinvoiman kehittämiselle. Raportti pitää sisällään toimenpidesuosituksia esimerkein. Yksi seitsemästä esimerkkikaupungista on Kuopio, jossa on tehty paljon oikeita asioita keskustan elinvoiman ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Näiksi luetaan muun muassa keskusta-alueen laaja kävelykatuverkosto, maanalainen toriparkki, vahva torikulttuuri ja liiketoimintaympäristöä vahvistavat kulttuurilaitokset keskustan tuntumassa. Elinvoimaa seurataan Suomessa noin 40 kaupungissa ja Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) julkistaa elinvoimalaskennat tiedot vuosittain.

ylhääntä otettu kuva kaupungin keskustasta, näkymässä kauppahalli ja kauppakatu

Kuva: Kuopion kävelykeskusta koostuu elävän torin ja kävelykadun lisäksi rännikatuverkosta.

Keskustat elinvoimaistuvat viisaasti investoiden

Kauppa on keskustan kivijalka, mutta keskustan vetovoima tukeutuu myös monipuoliseen elämyksellisyyteen. Keskusta yrityksineen kilpailee kuluttajien kiinnostuksesta ja vapaa-ajasta. Keskustoista haetaan myös palveluita, kulttuuria, viihdettä, jopa yllätyksiä ja yllättäviä kohtaamisia. Tulevaisuudessa turvallisuus ja vastuullisuus ovat keskiössä. Niiden avulla keskustat uudistuvat ja kehittyvät.

– Suomen tulevaisuus on kaupungeissa, mutta kaupunkien tulevaisuus on etenkin elävissä keskustoissa. Keskustat ovat Suomen kaupunkipolitiikan ydin, EKK:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen väittää. Kaupungeilta odotetaan lähivuosina viisaita ja rohkeita investointeja. Vain näin keskustat voivat vahvistaa elinvoimaansa.

Kuopion kaupunki on panostanut voimakkaasti keskustan kehittämiseen viime vuosina. Kuopion keskustassa on jo toimiva toriparkki, minkä lisäksi kivijalkaliikkeet katutasossa ja laaja torin ympäristön kävelykatuverkosto pitävät jalankulkuympäristön viihtyisänä ja mielenkiintoisena. Kuopiossa on Suomen laajin kävelykeskusta suhteutettuna asukaslukuun, joka on toteutettu autoliikennettä liikaa rajoittamatta (toriparkissa 1280 autopaikkaa).

Kuopion Snellmanin puisto kesällä, kukkaistutukset kirkolle päin.

– Kuopion keskustan kehittämisessä on panostettu etenkin saavutettavuuteen ja viihtyvyyteen. Toriparkin ansiosta keskustaan on helppo tulla asioimaan ja torin ympäristössä on miellyttävä liikkua, kun alue on rauhoitettu jalankulkijoiden käyttöön. Viimeisimpiä isoja investointeja keskusta-alueella ovat Snellmanin puiston, museon ja kirjaston laajat peruskorjaukset. Kattava kävelykatuverkosto mahdollistaa myös katutapahtumat, kuten Satoa Food festivalin, kertoo Business Kuopion yritysasiamies Anu Häiväläinen.

Kauppa menetti otettaan keskustoissa – ravintoloissa on tulevaisuus

Keskustojen elinvoima laski lähes kaikkialla. Kauppojen vähentyessä ravintolat säilyttivät kuitenkin asemansa. Vapautuneisiin liiketiloihin sijoittuu nyt toimistoja ja muita palveluita.

Seurantatutkimuksessa lauantaisin palvelevat kaupat ja ravintolat muodostavat keskeisen mittarin keskustan elinvoimasta. Tuloksista selviää, että neljän vuoden aikana Kuopion keskustan lauantaisin palvelevien kauppojen määrä on vähentynyt 28 kappaleella, mutta arkipäivisin toimivien liikkeiden määrä on lisääntynyt 51 kappaleella. Myös ravintolat ja kahvilat ovat lisääntyneet 9 kappaleella. Tämä kehityssuunta on yleinen kaupunkikeskustoissa. Kuopion keskustan tyhjien liiketilojen määrä on vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta neljän vuoden takaisella tasolla. Hyvänä saavutuksena pidetään myös sitä, että viimeisen ”koronavuoden” aikana elinvoiman lasku on pysähtynyt.

– Tavoitteenamme on saada keskustasta vilkas, elinvoimainen ja samalla resurssiviisas. Teemme jatkuvasti toimenpiteitä alueen kehittämiseksi. Asuntorakentamisen uudiskohteet keskustassa ja sen läheisyydessä osaltaan tukevat kehittämistä, sillä asukasmäärän kasvaessa myös keskustassa usein asioivien määrä kasvaa. Näin kiinnostus myös toimitiloja kohtaan säilyy hyvänä. On hienoa huomata, että haastavan korona-ajan laskennan tulos on jopa positiivinen. Tästä on suunta vain ylöspäin, pohtii Häiväläinen.

Ravintola-ala on yli vuoden ollut muuttuvien rajoitustoimien kohteena. Pidemmällä aikavälillä ravintoloiden ja kahviloiden määrä keskustoissa on kuitenkin kasvanut vuosi vuodelta. Niiden elinvoimavaikutus keskustoihin on yhä suurempi. Syksyllä odotukset huvi- ja ravintolaelämän vilkastumisesta vahvistavat keskustojen elinvoimaa. Verkko-ostamisen kasvu ei vaikuta ravintoloihin – päinvastoin: lähettipalveluiden kotiin kuljetukset lisäävät ravintolaruuan kysyntää.

Lisätietoja: Yritysasiamies Anu Häiväläinen, anu.haivalainen@kuopio.fi, 044 718 2036

Lue EKK elinvoimajulkistus 2021. Raportissa on mukana esimerkit erikokoisista kaupungeista, joissa keskustat ovat säilyttäneet elinvoimaansa: Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää, Pietarsaari.

EKK elinvoimajulkistus 2021 liite

Kuopion keskustan elinvoimaa on seurattu vuodesta 2017 alkaen, päivityslaskennat on tehty keväisin (H1=kevät). Raportti kuvaa laskennan tulokset H1/2021. Kenttätyö tehtiin huhtikuussa 2021.

Keskustojen elinvoimalaskenta perustuu liiketilojen kartoittamiseen ja luokittamiseen. Kehitystä mitataan ja seurataan päivittämällä liiketilatietoja vuosittain tai useammin. Seurannassa on mukana liiketilat, mitkä luokitellaan käytön ja sijainnin mukaan.