Etusivu » Pk-yritysbarometri Pohjois-Savossa – optimismia liikevaihdossa, investoinnit laahaavat  

Pk-yritysbarometri Pohjois-Savossa – optimismia liikevaihdossa, investoinnit laahaavat  

17.2.2021

Yleiset suhdannenäkymät ovat kääntyneet nousuun syksyn jälkeen, kertoo valtakunnallisen PK-yritysbarometrin tulokset Pohjois-Savosta. Yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat positiivisia (saldoluku +10) ja nousu on ollut muuta maata ripeämpää.

– Odotusten pitääkin realisoitua, sillä toista huonoa vuotta eivät yritykset enää kestä, arvioi Savon Yrittäjien puheenjohtaja Tarja Arbélius. 

Yritysten kannattavuus on heikentynyt koronavuoden jälkeen ja saldoluku on lievästi miinuksella. Muissa yritysten tilannetta kuvaavissa mittareissa Pohjois-Savo kyykkää etenkin investointiodotuksissa. Saldoluku on -16 ja tällä luvulla maakunta jää selvästi lähialueiden ja muun maan keskiarvon taakse.

Toisaalta yritysten optimismi näkyy kasvuhalukkuudessa ja yritysten panostuksissa innovaatioiden ja tuotannon ja tuotteiden kehitykseen. Investoinnit ovatkin maakunnassa keskittyneet kone- laite- ja rakennusinvestointeihin.

– Vaikka yritykset ovat arvioineet investointien arvon laskevan, on ELY-keskus saanut rahoitushakemuksia hyvin. Odotusarvona on, että elpymisrahoituksen haun avautuessa myös rahoitushakemusten määrä lähtee kasvuun ja yritysten kehittäminen vilkastuu, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pasi Patrikainen kertoo.

Yritykset eivät ennakoi lisäyksiä henkilöstömäärissä (saldoluku -1). Puolet vastanneista yrityksistä kertoi, että osaavaa työvoimaa on tarpeeseen nähden saatavilla riittävästi. Kysynnän riittämättömyydestä tai epävakaisuudesta kertoi 26 % vastaajista, joka on 15 % enemmän syksyyn verrattaessa.

Kuopion seutu vetää maakuntaa

Seutukuntien välisessä vertailussa Kuopio erottuu joukosta maakunnan veturina. Kuopion seudun yritykset arvioivat suhdannenäkymät reilusti muita seutukuntia positiivisemmiksi (+12) ja liikevaihto-odotukset jopa vahvoiksi (23). Heikoimmat suhdanneodotukset löytyivät kyselyssä Varkauden seudulta ja Ylä-Savosta.

– Seutukuntien vastauksia ei tuloksissa ole pilkottu toimialakohtaisesti, joten yksittäisten seutukuntien hajonnat vastauksissa kertonevat enemmänkin toimialarakenteesta alueella kuin yritysten kilpailukyvystä sinänsä, arvioi Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren.

Henkilöstömäärän odotuksissa Varkauden seutu ja Ylä-Savo nousevat seutukuntavertailussa ja koko maan keskiarvoon verratessa selvästi plussalle. Kuopion seudulla Ylä-Savossa luotetaan myös yritysten kannattavuuden kehitykseen molempien seutukuntien ja saldoluvut ovat plussalle.

ELY-keskuksen Patrikaisen mukaan Pk-yritysbarometrin tulosta voidaan pitää ennakkoarvioita parempana. Hän myös muistuttaa seutukuntien välisistä eroista toimialoissa ja vastanneiden yritysten määrässä.

– Pohjois-Savossa seudulliset erot ovat selkeät. Liikevaihdon saldoluvun kasvua voidaan pitää positiivisena, mutta tulos on jäänyt kuitenkin osin heikoksi. Mikä varmasti näkyy myös sopeuttamisen tarpeena. Positiivisena voitaneen pitää sitä, että sopeuttamista on hoidettu lomautuksilla ja työaikajärjestelyillä. Irtisanomisten määrän saldoluvut ovat lähes samalla tasolla kuin vuonna 2020.

Korona ei ole vaikuttanut merkittävästi rahoituksen saatavuuteen

Koronalla ei näytä olleen merkittäviä vaikutuksia pk-yritysten rahoituksen saatavuuteen tai velkaantumiseen. Tutkimuksen mukaan vain 30 % kaikista pk-yrityksistä on ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisen 12kk aikana ja vain 4 % yrityksistä ei ole saanut hakemaansa rahoitusta.

Korona- ja kustannustuet kasvattivat Business Finlandin ja ELY-keskusten osuutta pk-yritysten rahoituksen lähteenä. Tämän vuoksi pankkien osuus pk-yritysten ulkoisen rahoituksen lähteenä on romahtanut viimeisen vuoden aikana. Noin puolet (51 %) yrityksistä kertoi ottaneensa lainaa tai muuta ulkopuolista rahoitusta pankista. Finnveran takaus on ollut merkittävässä roolissa pankkirahoituksessa, sillä lähes puolet vientiyrityksistä ja teollisuudessa toimivista yrityksistä kertoivat Finnveran takauksen olleen pankkirahoituksen saamisen edellytyksenä.

Kasvuhakuisilla yrityksillä on kasvavia haasteita rahoituksessaan. Joka kolmas vuoden aikana rahoitetusta kasvuhakuisesta yrityksestä on hakenut käyttöpääomarahoitusta kireän taloudellisen tilanteen takia. Positiivista kuitenkin on, että myös kehittämishankkeiden osuus rahoituksen käyttötarkoituksena on yli kaksinkertaistunut viime keväästä.

Erityisesti kasvuhakuiset yritykset sekä toimialoista rakentaminen ja muut palvelut viestivät pankkien kiristäneen merkittävästi luottopolitiikkaansa viimeisen vuoden aikana. Jopa 40 % kasvuhakuisista yrityksistä kertoo pankin kiristyneen luottopolitiikan näkyvän kasvaneina oman pääoman vaatimuksina.

On todennäköistä, että yrityksen vakavaraisuutta lisäävän oman pääoman puute tulee aiheuttamaan merkittäviä haasteita kasvua tavoittelevien yritysten rahoituksen saatavuudelle, arvioi Finnveran Itä-Suomen aluejohtaja Mikko Vänttinen.

Vänttinen sanoo katsovansa erityisen tyytyväisenä Pohjois-Savon pk-yritysten tavoitteita viennin kasvattamisessa. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että vientikaupan rahoitusratkaisujen hyödyntämisessä alueemme pk-yrityksillä olisi vielä paljon opittavaa. Vientiä harjoittavilla yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää Finnveralle myönnettyä poikkeuslupaa myöntää vientitakuita myös läntisiin teollisuusmaihin suuntautuvien vientisaatavien rahoittamiseen.

Näin tutkimus tehtiin 

• Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.
• Kevään 2021 Pk-yritysbarometri perustuu 5 553 pk-yrityksen vastauksiin (Pohjois-Savo n=208). Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristönmuutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.
• Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta.
• Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Lisätietoja:

• Savon Yrittäjät: Paula Aikio-Tallgren, toimitusjohtaja, p. 0400 404 346, paula.aikio-tallgren@yrittajat.fi
• Finnvera Oyj: Mikko Vänttinen, Itä-Suomen aluejohtaja, p. 050 522 5621, mikko.vanttinen@finnvera.fi
• Pohjois-Savon ELY-keskus: Pasi Patrikainen, ylijohtaja, p. 0400 327 948, pasi.patrikainen@ely-keskus.fi