28.2.2018
Kuopion kaupungin Living Lab -palvelut mahdollistavat terveys- ja hyvinvointialan sovellusten, laitteiden tai palveluiden yhteiskehittämisen sekä laitteiden ja sovellusten testaustoiminnan. Yritykset pääsevät testaamaan ja kehittämään tuotteitaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja saavat käyttäjäkokemusta tuotteiden loppukäyttäjiltä – asiakkailta ja ammattilaisilta.
Lähihoitaja Sasu Moilanen lähettää omaiselle viestillä kuvaa ja kuulumisia Irma Kokkosen kotihoidon aamukäynniltä. Kuva: Vincente Serra.
Tällä hetkellä Living Lab -palveluita tuotetaan yhteistyössä yritysten, Kuopion kaupungin kotihoidon ja asumisen yksiköiden, asiantuntijapalveluiden sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa.
Living Lab – palveluihin on nimetty koordinaattorit, joiden kautta yritykset asioivat helposti. Koska yritykset ja testattavat tuotteet ovat hyvin erilaisia, kokeilut suunnitellaan yritysten yksilöllisten tarpeiden perusteella.
– Yritys saa kokeilusta kullanarvoista palautetta suoraan asiakkailta ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Tämä mahdollistaa tuotteen, laitteen tai palvelun kehittämisen palautteiden avulla, kertoo Living Lab -koordinaattori Pauliina Kämäräinen Kuopion kaupungin kotihoidosta.
Syksyllä 2017 aloitettiin yhteistyö jyväskyläläisen Onerva Hoivaviestintä Oy:n kanssa. Yrityksen tavoitteena oli päästä testaamaan ja saamaan käyttäjäkokemusta heidän Omaisviestintä-palvelustaan. Yritys halusi palautetta palvelun toimivuudesta ja käytettävyydestä kaikilta palvelun käyttäjiltä.
Onerva on sähköinen viestivihko, joka tarjoaa kotihoidon työntekijöille, asiakkaille ja heidän omaisille helpon ja tietoturvallisen tavan viestiä. Sen avulla myös kaukana asuvat omaiset tietävät, mitä heidän läheiselleen kuuluu ja he voivat osallistua paremmin läheisensä hoivaan.
– Tiedämme, että kotihoidon työ on erittäin vaativaa ja aikaa asiakasta kohden on vähän. Toisaalta omaisilla on iso huoli läheisensä voinnista. Halusimmekin luoda palvelun käyttäjien ehdoilla. Siten, että se on hoitajille todella helppo, nopea ja miellyttävä käyttää, mutta samalla vähentäen omaisten huolta, Onerva Hoivaviestintä Oy:n toimitusjohtaja Ville Niemijärvi kertoo.
Omaisviestintä on uutta kotihoidossa ja henkilöstö on pitkään miettinyt, miten viestintää voisi kehittää omaisten suuntaan niin, että se hyödyttäisi kaikkia osapuolia paremmin. Siksi kotihoidossa onkin koettu mielenkiintoiseksi päästä kokeilemaan uudenlaista tapaa toimia. Kokeilun alussa koko kotihoidon tiimi pääsi suunnittelemaan ja pohtimaan yhdessä hyviä viestinnän malleja, ja myös omaiset otettiin suunnitteluun mukaan.
– Nyt kun kokeilu on käynnissä, ei voi kuin olla tyytyväinen. Omaisilta ja henkilöstöltä tulee jatkuvasti positiivista palautetta viestintätavan toimivuudesta. Henkilökunta kokee, että omaisten soitot ovat vähentyneet, mikä helpottaa arjen työtä. Omaisviestintä mahdollistaa nopeamman viestittelyn, eikä vie paljoa aikaa, joten kaikki voittavat. Myös kuvien lähettäminen omaisviestinnän kautta on helppoa ja omaiset ovat siitä tykänneet kovasti, toteaa kotihoidon lähihoitaja Sasu Moilanen.
Irma Kokkonen, 94, asuu yksin omakotitalossa Kuopiossa. Tyttäret asuvat Jyväskylässä ja Tukholmassa.
– Emme missään nimessä haluaisi luopua omaisviestinnästä, koska se toimii niin hyvin. Aiemmin hieman arastelimme soitella ja kysellä äidin asioista hoitajilta, koska tiesimme, että hoitajat ovat monissa tehtävissään. Nyt yhteydenpito on helpompaa, kertoo Irma Kokkosen tytär Anneli Sivusuo.
Sivusuo onkin yhteydessä hoitajiin viesteillä nyt useammin, kun hän tietää, että hoitajat voivat vastata viesteihin, kun ennättävät.
– Ja viestiin vastataankin yllättävän nopeasti. Omaisviestintäkokeilun aikana olemme pitäneet äidin asioissa yhteyttä hoitajiin enemmän kuin koskaan aiemmin. Tiedämme koko ajan ns. missä mennään ja mikä on äidin vointi. Omahoitajat ovat laittaneet myös kuvia, joka on ihana asia, koska kuva kertoo aina enemmän. Omaisviestintä on tärkeä väline ainakin niille, joiden omaiset asuvat kaukana, Sivusuo iloitsee.
Living Lab -palvelut tarjoavat testaamiselle ja kehittämiselle erinomaiset lähtökohdat. Onerva Hoivaviestintä pääsee keräämään systemaattista palautetta sekä hoitajilta että omaisilta todellisessa käyttöympäristössä.
– Tämä on ensiarvoisen tärkeää meidän tuotekehityksen kannalta. Olemme tänä keväänä mukana myös Kuopion Health Accelerator -kiihdyttämöohjelmassa, jossa terveysalan startup-yrityksiä valmennetaan kohti kasvua ja kansainvälistymistä. Kiihdyttämöohjelma ja Livigin Lab tukevat toisiaan mainiosti ja on mahtava nähdä tämänkaltaista tiivistä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä, Niemijärvi selvittää.
Kuopion Living Lab -ympäristöistä Mäntykampuksen asumisyksikkö toimii yhtenä eurooppalaisen aktiivisen ja terveen ikääntymisen innovaatiokumppanuuden esimerkkipaikkana (European Innovation Partnership on Active Healthy Ageing, EIP AHA). EIP AHA -verkoston tavoitteena on vastata Euroopan ikääntymisen haasteisiin erilaisten innovatiivisten ratkaisujen avulla.
– Living Lab -palvelut vastaavat tavoitteeseen kehittää uusia yhä asiakaslähtöisempiä tuotteita ja palveluita. Lisäksi yhteisen kehittämisen kautta tuotetaan uudenlaisia ratkaisuja yhteiskunnan tarpeisiin, kertoo Living Lab -koordinaattori ja Mäntykampuksen asumisyksikön palveluesimies Heli Kekäläinen.
Living Lab -palvelut ovat tiivis osa KuopioHealth-innovaatioekosysteemiä, jonka tavoitteena on edistää terveysteknologian osaamista, tutkimusta, elinkeinoelämää sekä terveysalan tietoisuutta. Living Lab -palvelut tuovat yhteen alueen toimijat, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, alueen yritykset ja oppilaitokset sekä loppukäyttäjät. Palveluja kehitetään osana Kuopion kaupungin ja KYSin terveysteknologian kehityskeskus (TeKe) -hanketta, jota rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Pohjois-Savon liitto. Kuopion kaupungin Living Lab -palvelut ovat käynnistäneet toimintansa vuonna 2016.
Lisätietoja: Pauliina Kämäräinen, 044 718 6440, pauliina.kamarainen(at)kuopio.fi